Hän petti, minä annoin anteeksi, ja 18 kk myöhemmin haluaa avata avioliiton

Suurin osa sanoo että pakene. Kuunnelkaa silti. 18 kuukautta sitten hänellä oli neljän kuukauden juttu työkaverin kanssa Tampereella. Sain selville sattumalta, klassikko — puhelin keittiön pöydällä, viestin esikatselu, veri valui kasvoista. Kävimme pariterapiassa Munkkivuoressa melkein vuoden. Oli raakaa. Hän vaihtoi työpaikkaa. Rakensimme uudelleen. Nyt hän sanoo että hänen mielestään pettäminen tapahtui koska hän "lukitsi osan itsestään viideksitoista vuodeksi" ja että hän mieluummin avaisi suhteen rehellisesti kuin riskeeraisi että toistuu. Vannoo että ei ole ketään tiettyä. Sanoo että haluaa tehdä yhdessä, aina parina, ei koskaan yksin. Osa minusta tietää että hän voi olla oikeassa. Toinen osa ajattelee että se on tasan se lause jonka mies sanoo kun haluaa luvan seuraavaan. Kolmas osa — ja se pelottaa eniten — on utelias. Olen ensimmäistä kertaa vuosiin miettinyt miltä elämäni näyttää viivojen ulkopuolella. Mä [N38], 15 vuotta, ei lapsia. Kuka oikeasti rakensi uudelleen pettämisen jälkeen avaamalla — miten erottaa paranemisen puudutuksesta. Haluan molempia tarinoita.