Vuosi sytostaattien jälkeen. Keho ei ole enää mun, mies sanoo rakastavansa — en usko
31 upvotes · 6 answers · 612 views
Mies istui eilen illalla keittiön pöydän ääressä ja sanoi hiljaa — "haluan sut niin kuin ennen". Mä nyökkäsin ja menin tiskaamaan, koska itkeminen olisi tehnyt tilanteesta vielä pahemman. Tunsin miten hän katsoi mua selkään, odotti että käännyn. En kääntynyt, pesin samaa lautasta hyvät viisi minuuttia. [N37], Punavuori, kymmenes vuosi yhdessä, ennen diagnoosia elettiin ihan tavallista hyvää elämää.
Viime maaliskuussa mä sain rintasyöpädiagnoosin. Vasen pois, väliaikainen rekonstruktio toistaiseksi, vielä ainakin kahdeksan kuukautta tämän kanssa, sitten toinen leikkaus. Sytostaatit loppui lokakuussa, hiukset vasta alkaa tulla, ripset kuin vastasyntyneellä. Mies oli koko ajan kallio — kuljetti joka hoitoon, teki keittoa kun en pystynyt katsomaan ruokaa, nukkui sairaalan tuolissa kun mä jäin. Otti palkatonta vapaata kolme kertaa peräkkäin. Joo, oon hänelle velkaa loppuelämäni, ja jostain syystä se vain pahentaa kaikkea.
Ja tää on se varsinainen juttu. Halu palasi. Voimakas, melkein sopimaton, mä herään yöllä enkä saa unta. Mutta ei häneen. Mä joudun fantasioihin missä tuntematon mies haluaa mua, ihminen joka ei tiedä kehostani mitään. Joka näkee mut ekaa kertaa, ilman papereita, ilman sääliä, ilman tota "rakastan sua sellaisena kuin olet". Kun mies koskee arpea — jähmetyn täysin, mä jopa pidätän hengitystä. Kun kuvittelen vieraan katseen joka ei tiedä historiaa — elävöityn. Joo en oikein itsekään osaa selittää, terapeutti sanoo että se on normaalia, mutta terapeutti ei makaa kanssani samassa sängyssä.
Mä tiedän että tää kuulostaa kiittämättömyydeltä. Hän oli rinnalla koko vuoden, ja mä fantisoin jostain haamuista appista. Mutta ongelma ei ole hänessä, ongelma ei ole hänessä, mä toistan tätä itselleni kuin mantraa. Ongelma on siinä että hänen katseensa on ihmisen katse joka näki mut ilman hiuksia, ilman rintaa, letkujen kanssa suonissa. Ja mä tarvitsen nyt katseen joka näkee vain naisen. Ei sairasta, ei selviytyjää, ei "voi miten sä oot vahva", vaan ihan vain naisen. En tiedä miten nää sovittaisi yhteen enkä tiedä voiko tästä edes puhua hänelle.
Jos joku on käynyt syövän läpi ja palannut kehoon seksin kautta — auttaako vieras katse vai etäännyttääkö se omasta miehestä? Onko tää normaali vaihe vai oonko mä jo paennut enkä huomaa että oon paennut? Ja mitä te teitte syyllisyydelle — koska mulla sitä riittää kolmeksi vuodeksi eteenpäin, mä kannan sitä kuin matkalaukkua.
Answers
-
★ Sanna, mä kävin saman läpi 41-vuotiaana, munasarjasyöpä, kaksi vuotta sitten. Seksin palauttaminen syövän jälkeen on oma lukunsa josta lääkärit eivät puhu. Mulla meni niin että halu palasi puoli vuotta sytostaattien jälkeen, mutta nimenomaan miestä kohti vei kaikkein pisimpään. Mullakin oli fantasioita vieraista miehistä ja vuoden olin varma että oon pettämisen kynnyksellä. Psykologi sanoi silloin yksinkertaisen jutun — sun mies on sulle juuri nyt sairaanhoitaja. Vuoden ajoi sytostaateille, piti astiaa kun oksensit, näki sun rajalla. Keho ei pysty samaan aikaan näkemään pelastajaa ja rakastajaa samassa ihmisessä, pitää nämä erillään. Ja tarvitsee aikaa liimatakseen ne takaisin yhteen. Mua auttoi se että lähdimme kymmeneksi päiväksi Italiaan paikkaan jossa hän ei koskaan ollut "hoitaja". Ei lääkkeitä yöpöydällä. Siellä alkoi vähitellen palata juuri häneen. Vieraan katse palasi myös, puolitoista vuotta myöhemmin. Mutta täydennyksenä, ei korvikkeena. Toimi sekin. Älä pelkää haluasi, se ei ole pettämistä, se on todiste että elät. Älä vain tee suuria päätöksiä kun sisällä on käynnissä uudelleenrakennus.
59 ↑
-
Mastektomia 40-vuotiaana. Myös vasen. Rekonstruktio puoli vuotta myöhemmin. Yksi asia jota kukaan ei kertonut silloin — arpi ei katoa emotionaalisesti vaikka katoaa fyysisesti. Omaa en pystynyt itse koskettamaan viiteen vuoteen. Mies kosketti, mä en pystynyt. Ja kun ensimmäistä kertaa laitoin itse käden siihen enkä vetänyt pois — se oli käännekohta. Ehkä sä et anna miehelle lupaa koskea siihen koska et itse ole vielä ottanut sitä vastaan. Kokeile ensin itse. Suihkussa, ilman painetta. Outo työ mutta tarpeellinen.
12 ↑
-
Psykoterapeutti Helsingissä, työskentelen syöpäkuntoutuksen parissa. Se mitä kuvailet on hyvin yleinen dynamiikka. Naisilla rintasyövän jälkeen halu palaa usein ennen kehon hyväksyntää. Ja se hakeutuu fantasiaan vieraista juuri siksi että vieras on tyhjä paperi — ei muista sua "ennen", ei nähnyt heikkona. Miehen kanssa on vaikeampaa — hän kantaa muiston kaikesta. Ei patologia, normaali vaihe. Tärkeää on olla tekemättä äkillisiä päätöksiä halun vallassa kunnes keho on ehtinyt "olen taas minä" -vaiheeseen. Yleensä toinen vuosi aktiivisen hoidon jälkeen. Ja suora neuvo — puhukaa miehesi kanssa juuri arvesta. Ei kierrellen. Sano että jähmetyt kun hän koskee siihen. Ei luultavasti itse huomaa.
8 ↑
-
Mä tilanteessasi menin swingiin vuosi remission jälkeen ja mies tuki sitä. Ei "hoitona" vaan tapana nollata. Mutta sanon rehellisesti — ei toiminut heti eikä niin kuin odotin. Ensimmäisellä kerralla olin miehen kanssa joka ei tuntenut tarinaani ja hetkessä todella tunsin olevani elossa. Seuraavana päivänä romahdus, itkin, tunsin pettäneeni oman kehoni joka oli juuri palannut. Tarvittiin vielä kaksi tapaamista että siitä tuli terveellistä eikä pakoa. Jos lähdet — mene miehen rinnalla eikä hänestä. Se on sadan kilometrin ero.
5 ↑
-
Syöpäpotilaan mies tässä. Toiselta puolelta jos saa. Kun vaimo oli sairas, mä en pystynyt fyysisesti ajattelemaan häntä naisena puolitoista vuotta, koska päässäni oli vain kuvia toimenpiteistä. Kun hän palasi elämään ja halusi seksiä, mä tarvitsin vielä noin kahdeksan kuukautta saadakseni hänet takaisin halun kohteena, en ihmisenä jonka olin juuri menettämäisilläni. Sanoin tämän huonosti silloin, hän luuli että en halua. Halusin mutta en sallinut itselleni. Ehkä sun mies on samassa kahtiajaossa — pää haluaa palata normaaliin elämään mutta keho pelkää kiintyä uudelleen. Sano hänelle suoraan että koet hänen jähmettyvän arven luona. Hän ei luultavasti itse tiedä miksi.
4 ↑
-
Ei syöpä mutta vakava onnettomuus ja pitkä kuntoutus. Sama dynamiikka — halu palasi mutta miestä kohti vei pisimpään, koska hänestä tuli mielikuva hoivasta eikä eroksesta. Auttoi — alettiin treffailla alusta. Kirjaimellisesti niin kuin 25-vuotiaana. Tuli noutamaan portin alle. Mentiin baariin Kallioon, juteltiin niin kuin oltais juuri tavattu. Vähitellen lakkasi olemasta "hoitaja" ja muuttui taas mieheksi. Kuulostaa naiiville mutta toimii.
4 ↑
